Voiko juhannuksen digitalisoida?

Otsikon kysymys ei ole oppilailta, vaan ihan itseltäni.

Steinerkasvatus-lehden syksyn numerossa on Markku Wileniuksen haastattelu. Steiner / Waldorf Kasvatus -Facebook-sivun päivityksessä lupaillaan vastauksia kysymykseen: ”Minkä ihmisen perustarpeen täyttymistä digi voi edistää?” Vaikka kuulunkin kyseisen lehden päätoimittajistoon, pitää minunkin odotella vastausta syksyyn asti – toimitus on ansaitulla kesälomalla. Haastattelu tehtiin juuri ennen juhannusta.

Digimaailman luulisi olevan kaukana keskikesän juhlasta. Juhannuksena minäkin lupasin puolisolleni avata tietokoneen vasta, kun on aivan välttämätöntä. Tunnustan, otin läppärin mukaan mökille. Se oli virhe, olisi pitänyt ottaa sello ja viulu, olisimme voineet soitella yhdessä. Digiaihe pääsi väkisinkin juhannusaaton sauna- ja grillausperinteiden lomaan keskusteluaiheeksi. Tässä on teille poimintoja keskusteluistamme:

Digitaalisuus on hyödyttänyt ja helpottanut minun ja puolisoni elämää monin tavoin. Se on tuonut 

• mahdollisuuden työskennellä kotona etänä (toisinaan Helsingissä pitää kyllä käydä näyttäytymässä),
• asioida sähköisesti viranomaisten kanssa (naimisiin mennessämmekin varasimme vihkipäivän maistraattiin sähköisesti),
• hoitaa pankkiasiat (eihän pankissa ole enää normipalveluakaan),
• suunnitella matkoja ja ostaa matkaliput (heinäkuun lopulle on reissu jo varattu).

Kaikki nämä ovat hyvin konkreettisia asioita: palveluja, sovelluksia, yhteydenpitovälineitä jne.

Digitaalisuuden haittoja on yhtä lailla tullut vastaan:

• Hankalaa on löytää sellainen tiedotuskanava, johon kaikki sitoutuvat (Steinerkasvatus-lehden viimeinenkin Face-vastaanpyristelijä on nyt löytänyt tiensä someen),
• informaatiotulva on valtava, pitää erottua, lukijoista taistellaan (pitää otsikoida hyvin, huijasin sinutkin lukemaan blogiani antamalla ymmärtää, että muka tietäisin, miten juhannuksen voisi digitalisoida),
• tietoturva ei ole mitenkään ongelmaton asia (en todellakaan ole varma digitaalisen jalanjälkeni turvallisuudesta).

Digitaaliset ratkaisut ajankäytön "ongelmiin" ovat hyvin konkreettisia: markkinoille tulee sovelluksia ja palveluja, joita voi käyttää silloin, kun itselle sopii – vaikka juhannuksena mökillä. Ongelmat syntyvät kuitenkin oikeasti siitä, miten digitaalisuutta hyödynnetään ja miten sovelluksia ja palveluja käytetään. 

Vihapuhe, tietoturvaongelmat ja sosiaaliseen mediaan kiinniliimautuminen ovat oikeita ongelmia. Konkreettiset laitteet ja sovellukset tuovat abstrakteja (käyttäytymis)ongelmia, joihin lääkkeeksi tarjotaan uusia konkreettisia, vieläkin parempia sovelluksia.  Siksipä mediakasvatustakin tarvitaan: käyttö tuo ongelmia, eivät laitteet ja sovellukset.   

Super mielenkiintoinen Talouselämän viime perjantain artikkeli 26-vuotiaasta Jenny Wolframista tosin osoittaa myös sen, että ongelmat tuovat myös yrityksiä ja työllisyyttä:

”Yhtiöiden sosiaalisen median sivuilla on liikaa ulkopuolisten sinne lisäämiä törkyviestejä, epäasiallisia kommentteja ja vaarallisia väitteitä. BrandBastion myy palvelua, joka hankkiutuu eroon roskasta ja vahtii muutenkin asiakasyrityksen brändiä sosiaalisessa mediassa. Työn tekevät tekoäly sekä nelisenkymmentä työntekijää – ja töitä riittää.”

Voiko juhannuksen digitalisoida? En tiedä? En ole ollut kiinnostunut elämään digijuhannusta. Lisätty todellisuus koivuvihdan tuoksu mukaan lukien tulee kyllä vielä juhannuksen juhlintaan mukaan. Mitä silloin tapahtuu suomalaisten ainutlaatuiselle luontosuhteelle ja hiljaisuuden rakkaudelle? En tiedä. Kehittääkö joku joskus sovelluksen, jolla perustarpeitani, luontosuhdetta ja hiljaisuuden rakkautta, voisi edistää? Vai olisiko siihen olemassa ihan toisenlaiset lääkkeet: enemmän aikaa mökillä ilman läppäriä.

Onko sinulla periaatteita?

Ysiluokkalaiset kertovat:

Ysiluokkalaisille, omien kysymystensä asiantuntijoille, periaate tarkoittaa pääajatusta jostain tai vaikka taka-ajatusta. Se voi olla asioita, joita noudattaa elämässään. Periaatteen voi määritellä myös sanoilla lähtökohta ja päämäärä. Periaate on vähän niin kuin uskonto, esimerkiksi voi olla syömättä lihaa ihan periaatteesta.

Sanalla periaate voi kuitata monta asiaa. Se on lyhenne, jos ei halua selittää koko stooria. ”Tykätä periaatteessa” tarkoittaa sitä, että on hauskaa, mutta ei ihan kokonaan; on hauskaa vähän niin kuin tavallaan.

Periaate on apusana. Sillä voi huijata kuulijaa, kusettaa, jos nyt ysien kieltä käyttää.

Yseillä on tällä hetkellä kaikenlaisia periaatteita. Energiajuomien käytön vähentäminen ja se, että ei käytä huumeita. Sitten on ylevämpiä periaatteita: ei käytä jotain sanaa luokitellakseen ihmisiä tai välttää kiroilua lasten kuullen (!!!). Periaatteesta voi olla puuttumatta toisten ihmisten asioihin ja sanoa oman mielipiteensä.

Periaatteessa voi tietää kaikki pilkkusäännöt (Huom! Katso toiseksi edellinen kappale). Käytäntö näyttää olevan joskus jotain aivan muuta.

Kielitoimiston sanakirja määrittelee: 

” periaate toiminnan, menettely- t. ajattelutavan perusajatus, johtava ajatus, ohjenuora, perussääntö, -laki, prinsiippi.”

Onko minulla periaatteita? 

Taisin olla viiden vanha, kun tietoisesti testasin, miltä tuntuu kävellä postilaatikolta kotitalomme etuovelle. Meillä oli iso piha Noormarkussa, matkaa pihatien päähän postilaatikolle oli varmaan 100 metriä. Kävellen matka tuntui ikuisuudelta. Minä kävelin ja kävelin. Ehdin siinä miettiä lapsen ajatuksilla, että ihan hullun hommaa: Miksi ihmeessä aikuiset kävelevät? Miksi ylipäätään kävellä kun voi juosta?

Tämä on varmaan yksi periaatteistani edelleenkin. Noin niin kuin asioiden edistämisen näkökulmasta: Asiat voi tehdä rivakasti ja tehokkaasti. Sitten kun tarvitsee ajatella, on hiljennettävä. En siedä vitkuttelua. Kyllä vauhtia pitää olla. Periaatteesssa.

Murrosikäiset ovat hauskoja olentoja

Murrosikäiset ovat hauskoja olentoja. He miettivät oikeita asioita. Usein kysymykset alkavat sanoilla Miksi me ei? tai Miksi noi? Niinpä. Noihin kahteen kysymykseen sisältyy koko maailmankaikkeus - ainakin minun ajattelussani.

Eipä silti, on murkuilla paljon tarkentaviakin kysymyksiä. Pyysin heitä listaamaan niitä minulle. Etukäteen kyllä puhuttiin, että pitää sitten olla valmis ottamaan vastaan se vastaus, joka tulee ja että ihminen ei voi saada vastausta kysymykseen, jota ei osaa esittää. 26 kasi- ja ysiluokkalaista murkkua teki työtä käskettyä. 

Vastaiskuja-blogissa vastaan minulle esitettyihin kysymyksiin. Yleensä kysymykset, joihin tykkään vastata, ovat sellaisia, joita joudun miettimään jokusen tovin. Vastaiskuilla teen siis sitä, mistä pidän eniten: ajattelen ja kirjoitan. Se on tulevaisuuden ammattihaaveeni.

Aloitan murkkujen kysymyksistä, mutta aloitan kysymysten vastaiskutarkoituskuuntelun tästä päivästä eteenpäin, jotta voin vastaiskuilla kaikkien esittämiin kysymyksiin. Olkoon se uudenvuoden lupaukseni: Kuuntelen tarkkaan ne kysymykset, joita minulle esitetään. Niissä kysymyksissä on tulevaisuuteni.

**********************

Murkkujen kysymykset voi karkeasti jakaa kolmeen alueeseen: politiikkaan, elämään ja elämän tarkoitukseen sekä henkilökohtaisiin kysymyksiin. Erityisesti pidän viimeisestä kysymyksestä.

Maailmanpolitiikka

Miks Donald Trump on valittu presidentiksi?

Miksi Hillary Clintonia ei valittu presidentiksi?

Miks maailmalla ei ole yhteistä kieltä?

Miksi Isisistä kasvoi niin iso pienessä ajassa?

Elämä ja elämän tarkoitus

Mikä on elämän tarkoitus?

Onko sinulla vinkkejä elämään?

Mikä elämässä on tärkeää?

Uskotko evoluutioon?

Onko pakko, jos ei tahdo?

Miten saada kavereita?

Kannattaako mennä lukioon?

Miks mun kynät aina hävii?

Kannattaako kävellä vai mennä bussilla kouluun?

Miten paljon pitää oikein tehdä töitä, että saa kympin äikästä?

Vaikuttaaks äikkä mun tulevaisuuteen?

Miksi esine, joka menee mustaan aukkoon, häviää?

Mistä maailma sai alkunsa?

Miksi moni maailmasta tullut aine saastuttaa luontoa?

Onko alieneita tai henkiä?

 

Nyt menee henkilökohtaiseksi

Katoksä Netflixiä?

Onks sulla Playstation, jos on, niin mitä pelaat?

Onko meitä kiva opettaa?

Miksi sua kutsuttiin lapsena?

Ootko käynyt Afrikassa?

Oletko vegaani?

Miten olet niin positiivinen?

Miten kestät meitä?

Mitä olet oppinut sinä aikana, kun olet ollut opettajana?

Millaisista kirjoista pidät?

Miten hallitset stressiä?

Onko sinulla periaatteita?

Käytätkö alkoholia?

Minkä ikäinen olet?

Mikä on lempielokuvasi?

Pahin asia, mitä olet tehnyt?

Mistä ostat vaatteesi?

Mikä on salaisuutesi meidän kestämisessä?

Mikä mainos on jäänyt mieleesi parhaiten?

Mennäänkö pitsalle?

Kuinka paljolla siut saa lahjottua?

Monta kirjaa olet lukenut yhteensä?

Mikä kirjalaji on lempparisi?

Milloin seurustelit ensimmäistä kertaa?

Oletko asunut ulkomailla?

Oletko lesbo?

Mikä oli ensimmäinen kirjasi, jonka luit?

Mikä on lempi eläimesi?

Mikä vuodenaika on sinun lempparisi?

Fanitatko jotain?

Mitä sie tiedät?

***************

Mistä kysymyksestä sinä haluat, että aloitan Vastaiskut?